Tietoa koirahieronnasta

Syitä hieronnalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet:
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat usein muutoksia koiran liikkeeseen. Tällöin koiran kroppa kuormittuu eri tavalla ja hyvin todennäköisesti syntyy lihasjumeja.

Osana kuntoutusta leikkauksen tai tapaturman jälkeen:
Ideaali tilanne koiran kuntoutuksessa olisi, että fysioterapeutti antaa kuntouttavat jumppa- ym. ohjeet ja koirahieroja hoitaa lihakset.

Lihashuolto:
Tämä on tärkeää varsinkin urheileville ja metsästyskoirille, mutta myös “kotikoira” on hyvä käyttää hierojalla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Säännöllisellä lihasten tilan tarkastamisella päästään kiinni alkaviin ongelmiin, ennen kuin ne aiheuttavat isompaa haittaa koiran elämään.

Liika tai liian vähäinen liikunta:
Paitsi liika liikunta ilman lepopäiviä, ei liian vähäinenkään ole perusterveelle koiralle hyväksi. Sopiva liikunta ylläpitää lihasten toimintaa ja riittävää aineenvaihduntaa.

Koiran hemmottelu:
Tämä pätee kaikkiin koiriin, mutta eritoten vilkkaassa ympäristössä oleva koira nauttii varmasti edes lyhyestä rauhallisesta hetkestä.

Arat/jatkuvasti kierroksilla käyvät koirat:
Molemmat näistä ovat enemmän tai vähemmän koko ajan kiihtyneessä tilassa ja kroppa kaikkinensa käy ylikierroksilla.

Hihnassa vetävät koirat ja/tai vääränlaiset varusteet:
Vetäminen rasittaa etenkin koiran niskaa ja etupäätä. Yhdistettynä vääränlaisiin varusteisiin, voi jumeja tulla myös lapojen väliin ja eturaajaan eteenpäin vieviin lihaksiin. Lisätietoa varusteiden valinnasta löydät täältä. Huomioitava etenkin pienellä koiralla, ettei hihnan lukko ole liian raskas, sillä se voi aiheuttaa lihasjumia koiran jännittäessä lukon osumista kroppaan liikkeessä.

Pennun totuttaminen hierontaan ja vieraan ihmisen käsittelyyn:
Pennuilla ei sinänsä ole tarvetta hierontaan, mutta on hyvä totuttaa sitä jo valmiiksi. Tällöin hieronta on helppo toteuttaa tarpeen vaatiessa.

Milloin EI hierota?

Vammojen/traumojen akuuttivaiheessa: Akuuttivaiheessa hoitona lääkitys ja lepo.

Bursiitti, periostiitti ja erilaiset infektiot: Elimistö on jo kovilla taistellessaan taudinaiheuttajia vastaan, eikä niitä haluta levittää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa lisäämällä.

Kuume, kennelyskä ym.: Sama kuin yllä.

Sydänsairaudet: Lääkäriltä on hyvä pyytää lupa, sillä sydänsairauksia on erilaisia.

Sisä- ja umpierityssairaudet: Sisä- ja umpierityssairauksia on erilaisia, joten lääkäriltä kannattaa varmistaa sopiiko hieronta ko. tapauksessa.

Tiineys: Odottavan koiran kunto on hyvä varmistaa ennen tiineyttä. Tiineyden viimeisellä kolmanneksella ei enää hierota.

Merkkejä lihasjumeista

Koiran liikkumista ja tapaa toimia on hyvä tarkkailla säännöllisesti, sillä muutokset voivat tulla pikkuhiljaa ja jäävät usein huomaamatta. Riittävä tarkkailutahti on muutaman päivän välein. Oman koiran liikkeille voi myös “sokeutua”, joten jos mahdollista pyydä kaveria tarkkailemaan koiraasi silloin tällöin. Alla on lista yleisimmästä lihasjumeihin viittaavista merkeistä.

•  Koira on lakannut venyttelemästä, venyttelee jatkuvasti tai aloittaa, mutta jättää sen kesken.
•  Koira seisoo takaraajat lantion alla, alaselkä köyryssä.
•  Muutokset askellajeissa: koira voi alkaa ravaamaan peitsaten, eli saman puolen raajat liikkuvat yhtä aikaa samaan suuntaan. Koira voi jättää jonkin askellajin kokonaan pois, eikä suostu esimerkiksi ravaamaan ollenkaan. Aina muutos ei ole näkyvä, mutta itsestä tuntuu, että kaikki ei nyt mene niin kuin ennen.
•  Koiran askelpituus voi lyhentyä.
•  Koira voi nuolla tai kirputtaa toistuvasti ranteitaan, polviaan, kylkiään tai alaselkäänsä.
•  Koira ei nosta päätään tai kulkee pää luonnottoman pystyssä.
•  Koiran hännän liikeradat muuttuvat, se ei enää nosta häntää ylös tai heiluttaa sitä vain toiselle puolelle.
•  Koiran liikkeellelähtö levon jälkeen on kankeaa (yleensä nivelperäinen syy) tai koira on kankeahko liikunnan jälkeen (usein pehmytkudosperäinen syy).
•  Koira ei enää innostu lenkeistä, kuten aikaisemmin. Koira voi myös väsyä normaalia nopeammin.
•  Koiran hyppääminen muuttuu hapuilevammaksi. Koira siis alkaa epäröimään hyppyvaiheessa.
•  Koiran käytös muuttuu aggressiivisemmaksi ihmisiä tai toisia koiria kohtaan. Toisaalta koira saattaa olla unelias ja veltto.
•  Koiran selkänahka voi värähdellä koskettaessa tai se voi säpsähtäen kääntyä katsomaan selkäänsa tai takaosaansa.
•  Koira päästää otteensa heti irti hihasta tai patukasta.
•  Koira on levoton, eikä voi pitää samaa asentoa kauaa.
•  Koiran asennonvaihdot hidastuvat: koiran pitäisi pystyä nopeasti vaihtamaan istu-seiso-maahan eri järjestyksissä. Koira ei enää istu suorassa.
•  Koira lakkaa tekemästä asioita, joita se on ennen tehnyt.
•  Koira ei enää pidä turkin harjaamisesta ja trimmaamisesta.

Ennen ja jälkeen hieronnan

Ennen hierontaa: Käytä koira tarpeilla ja vältä ruuan antamista noin pari tuntia ennen. Lenkeillä mahdollisesti tarvittavat koulutusnamit ok.

Hieronnan jälkeen: Hieronta lisää aineenvaihduntaa, joten koira on hyvä käyttää tarpeillaan. Nesteen tarve saattaa myös lisääntyä, joten varmista riittävä nesteen saanti. Vältä rankkaa liikuntaa hierontapäivänä.